Turun satama - Suomen portti

Aikakauden alussa Turun satama tunnettiin jo Välimeren maissa asti. Kiitos siitä lankeaa arabialaiselle Al-Idrisille, joka piirsi sataman sijainnin kartalleen vuonna 1154 nimellä Abuwa. Lisävauhtia kansainvälistymiselle antoi hansajärjestö, jonka organisoima saksalaiskauppa keskittyi 1200-luvun lopulla Unikankareen seudulle nousseeseen jokisatamaan. Jokisataman muodostivat porvareiden tavara-aitat. Niiden laitureihin kiinnittyneet hansojen koggi-laivat hallitsivat kaupunkikuvaa torin, tuomiokirkon ja porvaristalojen kanssa. Vilkkaiden ulkomaanyhteyksien ansiosta Turusta kehittyi luonnostaan Suomen pääkaupunki.

Turun asema Suomen ulkomaankaupan keskuksena vahvistui. Laivoja kulki edestakaisin kaikkiin Itämeren tärkeimpiin satamiin. Turun kautta löysivät tiensä eurooppalaisten pöytiin saariston silakat ja kuivattu kala. Paluurahtina saapui suomalaisten elämää maustamaan mm. suolaa ja viinejä.

Maunu Eerikinpojan maanlaki antoi Turulle vapaan purjehdusoikeuden, kun muilla suomalaisilla oli lupa purjehtia vain Turkuun tai Tukholmaan. Aluksi Turusta purjehdittiin ensisijaisesti Lyypekkiin, mutta 1400-luvun alkupuolella tärkeimmäksi vastasatamaksi nousi Danzig. 1500-luvulla noin puolet Turusta lähteneistä laivoista suuntasi Danzigiin, neljännes Tukholmaan ja loput mm. Lyypekkiin, Tallinnaan, Narvaan ja Riikaan. Kartan luvut kuvastavat Turun ja muiden kaupunkien välillä kulkeneiden laivojen edestakaisten matkojen määrää vuosien 1556–1560 välillä.

Euroopan hovien nujakoidessa keskenään rahdattiin Turusta tervaa sotalaivojen tilkkeeksi. Tervakauppa ja siihen liittynyt hollantilaispurjehdus laajensivat Turun kauppayhteydet Pohjanmerelle. Sotatantereille kuljetettiin myös miehiä, kun suomalaista sotataitoa tarvittiin mm. 30-vuotisessa sodassa. Aurajoella säilyivät edelleen ranta-aitat ja lastauspaikat. Joen mataloituminen pakotti kuitenkin suuret alukset jäämään Linnanaukon redille, jossa ne jälleenlastattiin proomuista. Maan nousu ja Aurajoen tuoma liete madalsivat edelleen Aurajokea ja Linnanaukkoa, minkä takia käynnistettiin säännöllinen ruoppaustyö vuonna 1739 Pikisaaren ja Suurtorin välillä.

Turun jo välillä taantunut purjehdus elpyi 1730-luvulla. Seuraavan vuosikymmenen lopulla Turulla oli 12 syvänmerenpurjehtijaa, jotka veivät lautatavaraa, tervaa ja rautaa Välimerelle asti tuoden sieltä suolaa, tupakkaa, sokeria ja viinejä.

Kuva: Turun museokeskus

1800-luvun alkupuolella Turku oli edelleen Suomen johtava satama. Eniten yhteyksiä Turkuun suuntautui edelleen Itämeren piiristä, mutta Pohjanmeren, Atlantin ja Välimeren purjehduksen osuus kasvoi. Vuosisadan puolivälissä Turkuun saapui aluksia aina Argentiinaa myöten. Kaupungin omaan kauppalaivastoon kuului esimerkiksi suuria suolalaivoja, jotka talvisin kuljettivat rahtia valtamerillä.

Turun sataman rooli myös matkailijoiden siltana Suomesta Skandinaviaan korostui säännöllisen höyrylaivaliikenteen ansiosta. Ensimmäinen höyrylaiva, siipirataskuunari Stockholm alkoi kulkea Turun ja Tukholman välillä 1821. 1830-luvun lopulla alkoi säännöllinen höyrylaivaliikenne Tukholman lisäksi Pietariin ja Helsinkiin.

Kuva: Turun kaupunginarkisto

Rautatien tulo satamaan ja Kanavaniemen laiturien rakentaminen vilkastutti merkittävästi sataman liikennettä. Höyrylaivojen osuus tavaranvaihdosta kasvoi kahteen kolmannekseen. Bore-yhtiöiden säännöllinen talvilaivaliikenne Tukholmasta siirtyi 1901 Kanavaniemelle, josta nyt voitiin jatkaa laivalta eteenpäin junalla, raitiovaunulla tai hevosajurin kyydissä.

Kuva: Turun kaupunginarkisto

1930-luvulla Pansioon rakennettiin öljysatama, josta tuli tärkeä öljytuotteiden tuonti- ja jakelusatama. Viennissä yhdeksi ykköstuotteeksi nousi voi, jonka vienti keskitettiin 1934 valmistuneeseen voimakasiiniin.

Kuva: Turun kaupunginarkisto

Linnanaukon laituri valmistui 1955 ja sitä seurasi muutaman vuoden jälkeen Länsilaituri. 1960-luvulla Turusta tuli merkittävä autojen tuontisatama.

1900-luvun lopulla matkustaja- ja rahtiliikenne tehostuivat uudentyyppisten autolauttojen ansiosta. Ensimmäisenä Turusta Tukholmaan liikennöi Yhteisvarustamo Siljan Skandia vuonna 1961. Vuonna 1973 mukaan tuli myös Viking Line. Tänä päivänä Turusta lähtee Tukholmaan neljä alusta joka päivä, mukanaan risteily- ja automatkustajia sekä rekkoja lasteineen.

Kuva: Turun Satama Oy:n arkisto

Sataman tavaraliikenne siirtyi 1990-luvulla jo lähes kokonaan pyörille ja kiskoille. Tukholman-linjaa ajavien autolauttojen tilavuus oli vuodesta 1961 kasvanut yli kymmenkertaiseksi, ja niistä oli tullut myös kongressi- ja huvikeskuksia. Auto- ja junalautat mukaan laskien Turun sataman kaikesta rahdista kulki 1990-luvun lopussa jo 85 % ro-ro-aluksilla.

Matkustajasatamaksi eriytynyt Kanavaniemi oli täysin varustettu lauttasatamaksi, joiden terminaaleja ja liikennejärjestelyjä vielä 1980- ja 1990-luvuilla kehitettiin.

Kuva: Turun Satama Oy:n arkisto

2000-luvun alkuvuosikymmenet olivat Turun satamassa vahvan ja jatkuvan kehityksen aikaa. Satamassa toteutettiin lukuisia mittavia investointeja sekä Sataman, Turun kaupungin ja varustamojen, että muiden logistiikkatoimijoiden toimesta. Satamainfran rakentamisen rinnalla investoitiin muun muassa satamatoimintojen ympäristövaikutusten pienentämiseen, satamaturvallisuuteen sekä digitalisaatioon. Näiden investointien tavoitteena oli kestävän

kehityksen periaatteiden mukainen satamatoiminta sekä operatiivisten toimintojen tehostaminen uusinta teknologiaa hyödyntämällä. 2000-luvun tärkeimpiä merkkipaaluja oli satamatoiminnan yhtiöittäminen vuoden 2013 alussa. Sataman asiakkaille ja kumppaneille uudistus merkitsi entistäkin joustavampaa yhteistyötä ja nopeampaa reagointia asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin.

Kuva: Turun Satama Oy:n arkisto

Turun Satama on meriliikenteen solmukohta, joka tukee alueen elinkeinoelämää ja edistää sen kilpailukykyä. Sataman joustavuus ja tehokkuus mahdollistavat sujuvan matkustaja- ja rahtiliikenteen, mikä on elintärkeää niin paikalliselle taloudelle kuin laajemmallekin alueelle. Matkustajaliikenteessä asiakkaita palvelevat nykyaikaiset, mukavaan matkustamiseen suunnitellut alukset. Elinkeinoelämän logistisia tarpeita palvelevat tiheät yhteydet Itämeren satamiin sekä huipputehokkaat logistiikkakeskukset. Sataman kehittämisen lähtökohtina ovat asiakkaiden tarpeet ja ympäristön huomiointi.

Kuva: Turun Satama Oy:n arkisto